Copyright © by Alina Husu
HENRY'S PUB (29.7.2010)
1. TUNTEET KESKEN
2. PUHUMATTA EN
3. VAHINKO
4. ARPEUTUVA HAAVA
5. MAGDALENA
6. EI MIKÄÄN (TALVI TEKEE TULOAAN)
7. NÖSSÖ SANOO PLÄTS
8. RAKHAUS ISKEE NYRKILLÄ
9. YHÄ
-
10. OUTO TUNNE
HENRY'S PUB (29.7.2010)
1. TUNTEET KESKEN
2. PUHUMATTA EN
3. VAHINKO
4. ARPEUTUVA HAAVA
5. MAGDALENA
6. EI MIKÄÄN (TALVI TEKEE TULOAAN)
7. NÖSSÖ SANOO PLÄTS
8. RAKHAUS ISKEE NYRKILLÄ
9. YHÄ
-
10. OUTO TUNNE
Narinkkatorin kupeessa sijaitseva Henry's Pub on keikkapaikkana aivan mahtava. Paikan päällä meitä oli odottamassa osaava miksaaja, juuri sopivan kokoinen lava ja mukava henkilökunta. Soundcheck meni hujauksessa, minkä jälkeen seurasi illan ehdottomasti odotetuin osio: ruokailu.
Täytyy sanoa, että terveellinen ateriointi (sis. mozzarella-tikut, cheddarjalopenot, sipulirenkaat ja ranskalaiset) meinasi tehdä selvää koko sakista. Muutaman hikikarpalon, sydämentykytyksen ja hedelmän voimin selvisimme kuitenkin takaisin tolpillemme.
Henry's Pubissa meillä oli mukanamme ensimmäistä kertaa myös visuaalisia tehosteita eli tapahtumaa varten kuvattu videopätkä sekä lakana. Pientä hermostunutta väreilyä oli ilmassa, mutta saatuamme videotykin kattoon ja läppärin lavalle, olimme jälleen kerran valmiita soittamaan maailman parhaan keikan. Ja tällä kertaa todella tarkoitan sitä!
Keikka oli nimittäin itselleni sellainen tajuntaa laajentanut kokemus, että huh huh! Kaikki tuntui menevän niin nappiin, ettei paremmasta väliä! Tästä on kiittäminen loistavaa miksaajaa sekä tietenkin paikan päälle saapuneita ihmisiä. Erittäin suuri kiitos teille sekä suuri kiitos ihanalle Pikku Kukalle mahtavasta bossanova-keikasta!
Täytyy sanoa, että terveellinen ateriointi (sis. mozzarella-tikut, cheddarjalopenot, sipulirenkaat ja ranskalaiset) meinasi tehdä selvää koko sakista. Muutaman hikikarpalon, sydämentykytyksen ja hedelmän voimin selvisimme kuitenkin takaisin tolpillemme.
Henry's Pubissa meillä oli mukanamme ensimmäistä kertaa myös visuaalisia tehosteita eli tapahtumaa varten kuvattu videopätkä sekä lakana. Pientä hermostunutta väreilyä oli ilmassa, mutta saatuamme videotykin kattoon ja läppärin lavalle, olimme jälleen kerran valmiita soittamaan maailman parhaan keikan. Ja tällä kertaa todella tarkoitan sitä!
Keikka oli nimittäin itselleni sellainen tajuntaa laajentanut kokemus, että huh huh! Kaikki tuntui menevän niin nappiin, ettei paremmasta väliä! Tästä on kiittäminen loistavaa miksaajaa sekä tietenkin paikan päälle saapuneita ihmisiä. Erittäin suuri kiitos teille sekä suuri kiitos ihanalle Pikku Kukalle mahtavasta bossanova-keikasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti